Tervetuloa Pyhän Johannes Sonkajanrantalaisen Seura Ry:n verkkosivust
Tältä sivustolta löydät tietoa pyhästä marttyyri ja tunnustaja Johannes Sonkajanrantalaisesta, hänen nimeään kantavasta seurasta sekä yhteydenottokaavakkeen, jonka kautta voit kysyä lisää seurasta tai ilmaista halusi liittyä seuraan.
Pyhän Marttyyri ja Tunnustaja Johannes Sonkajanrantalaisen opetus- ja valistustoimintaan keskittyvä seminaari 31.10.2025 Joensuussa ortodoksisella seminaarilla
Huom. muutos kellonaikaan: Karjalan valistajan juhlan palvelus alkaa klo 17
Seura järjestää yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ja ortodoksisen seminaarin kanssa seminaaritapahtuman 31.10.2025. Paikka on ortodoksinen seminaari Joensuussa (Torikatu 41). Tapahtuma alkaa kello 12 ja kestää noin kaksi tuntia. Seminaarissa on kaksi asiantuntijaesitelmää (Matti Pussinen ja Ismo Björn), vapaa yleisökeskustelu sekä muuta ohjelmaa. Tapahtuman jälkeen on omakustanteinen ruokailu (hinta 7,50 euroa) seminaarilla kello 15. Sen jälkeen on mahdollisuus tutustua ortodoksisessa kulttuurikeskuksessa näyttelyyn: Karjalan valistajia ja pyhiä – useiden ikonimaalarien yhteisnäyttely.
Ruokailun ja levon jälkeen on tilaisuus siirtyä seminaarin kirkkoon kokoöiseen (kesto noin 3–3,5 tuntia) Karjalan valistajien juhlan palvelukseen, joka alkaa kello 17.
Joensuun ulkopuolelta (esimerkiksi Tuupovaarasta ja Ilomantsista) tulevien toivotaan sopivan yhteiskuljetuksesta tilaisuuteen, jotta myös autottomat voisivat tulla seminaariin.
Seminaariin ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon.
Pyhän naisprofeetta Hannan kirkko 110 vuotta: juttu Itäsuomalaisessa
”Johannes Karhapään elämäntyön suurimmat näkyvät saavutukset olivat hänen toimintansa tuloksena ja Karjalan Veljeskunnan tuella toteutuneet pyhän naisprofeetta Hannan kirkko ja siihen liittynyt kirkkokoulu Tuupovaaran Sonkajanrannalla.”
Lue Anne-Mari Tiaisen ja Harri Tuunasen juttu Pyhän Hannan kirkosta täällä tai tekstinä alla:
Pyhän naisprofeetta Hannan kirkko 110 vuotta
Johannes Karhapään elämäntyön suurimmat näkyvät saavutukset olivat hänen toimintansa tuloksena ja Karjalan Veljeskunnan tuella toteutuneet pyhän naisprofeetta Hannan kirkko ja siihen liittynyt kirkkokoulu Tuupovaaran Sonkajanrannalla.
Juttu: Anne-Mari Tiainen
Ortodoksisen kirkon rakentamista Johannes Karhapään kotikylään Sonkajanrannalle alettiin suunnitella vuonna 1910. Sonkajanrannan Oikea-uskoiskirkollinen nuorisoseura Karhapään johdolla teki vuonna 1912 asiasta anomuksen arkkipiispa Sergeille.
Sortavalan piispa Serafim vieraili Sonkajanrannalla 22.1.1914 ja laski kirkon peruskiven. Piispa Kiprianin johtama Karjalan Veljeskunnan rahoitti Sonkajanrannan kirkon rakentamista. Piirustukset laati Valamon luostarin teknikkomunkki Gennadi ja kirkko rakennettiin rakennusmestari L. Ikosen johdolla.
Kirkon rakentaminen oli hyvällä mallilla vuonna 1914, kun hankkeen tärkein tukija ja Karhapään hyvä ystävä piispa Kiprian kuoli äkillisesti. Pyhäkön rakennustyön loppuun saattaminen oli vaarassa jäädä kesken. Kirkon valmistumisen kannalta ratkaisevaa oli pietarilaisen kauppias P. F. Nesterovin Venäjän kirkolle tekemä 10.000 ruplan rahalahjoitus, jonka tsaari Nikolai II ohjasi Sonkajanrannan kirkon rakentamiseen.
Pyhän naisprofeetta Hannan muistolle pyhitetyn kirkon vihki käyttöön arkkipiispa Sergei 23.8.1915. (toisen lähteen mukaan 5.9.1915). Kirkon praasniekkaa eli nimikkopyhän muistopäivän mukaista temppelijuhlaa vietetään 3.2.
Järvenrantamaisemassa sijaitsevaa pienehköä puukirkkoa on kehuttu kauniiksi kuin koru ja yhdeksi ortodoksisen rakennuskulttuurin helmeksi. Se on Museoviraston määrittelyn mukaisesti ensimmäisen luokan rakennussuojelukohde, ja kirkko ympäristöineen on maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö.
Kirkon lähellä ollut koulu tuhoutui tulipalossa vuonna 1951. Kirkon vieressä on Johannes Karhapään muistoksi vuonna 1988 pystytetty Sovinnonristi. Kirkonmäellä avautuu ihastuttava perinnemaisema eli monilajinen kukkaniitty. Kirkonmäen juurella sijaitsee Sonkajanrannan kirkkotupa.
”Herran avulla sinä rakennutit kotikylääsi koulun ja kirkon ja antauduit pyhän uskon opettajan virkaan vahvistaaksesi ortodoksista kansaa.”
Pyhän marttyyri ja tunnustaja Johannes Sonkajanrantalaisen kunniaksi kirjoitetusta akatistos-hymnistä.
(juttu jatkuu kuvien alla)



Kuvat: Isä Vesa Takala johtaa usein akatistosta pyhälle Johannes Sonkajanrantalaiselle. Miltei aina on mukana kolme Karhapäätä: Toivo (vas.), Jorma ja Lauri. Oikealla kirkon tuore isännöitsijä Heimo Lyhykäinen. (Kuva: Anne-Mari Tiainen)
Sonkajanrannan kirkolla pitkäaikaisiakin isännöitsijöitä
Tuupovaaran Sonkajanrannalla sijaitsevan pyhän naisprofeetta Hannan kirkon tullessa 110 vuoden ikään tänä vuonna on hyvä aika katsella taaksepäin ja muistella kirkon isännöitsijöinä toimineita henkilöitä. Muutamat kyseisen Johannes Karhapään rakennuttaman kirkon isännöitsijät ovat toimineet tehtävässä vuosikymmenien ajan.
Kirkko sai alkuvuodesta uuden isännöitsijän, kun korkeasti pyhitetty Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arseni siunasi Heimo Lyhykäisen isännöitsijän tehtävään 7. maaliskuuta pyhän marttyyri ja tunnustaja Johannes Sonkajanrantalaisen muistopäivän liturgian yhteydessä. Sonkajanrannalla asuvaa Heimo Lyhykäistä pyydettiin Sonkajanrannan kirkon isännöitsijäksi ja alttaripalvelijaksi viime joulukuussa.
Staarosta Savinainen
Yksi pitkäaikaisista kirkon isännöitsijöistä oli Lyhykäisen edeltäjä, itsestään staarosta-nimitystä käyttänyt Urpo Savinainen, joka toimi tehtävässä 35 vuotta. Hänen läksiäisensä pidettiin pyhän naisprofeetta Hannan praasniekan eli temppelijuhlan aikaan 3. helmikuuta.
Erityisesti Johannes Karhapäästä eli kanonisoituna pyhästä marttyyri ja tunnustaja Johannes Sonkajanrantalaisesta innostunut Savinainen sai Joensuun ortodoksiselta seurakunnalta läksiäislahjaksi Johannes-ikonin. Urpo Savinainen on tunnettu värikkäänä ja seurallisena persoonana, joka mielellään kertoo tarinoita.
Savinaisen edeltäjiä olivat harviolainen Kalevi Tuupanen ja sonkajanrantalainen Eemil Purmonen. Monissa yhteiskunnallisissa asioissa aktiivisesti mukana ollut Tuupanen oli kirkon isännöitsijänä joitakin vuosia 1980-luvulla, Purmonen puolestaan noin 30 vuotta.
Säntillinen ja tasaluonteinen Purmonen
Eemil ”Eemeli” Purmonen muistetaan nöyränä ja tunnollisena kirkonpalvelijana, joka hyvin vähäeleisesti taustalla toimien huolehti kirkosta ja avusti pappeja jumalanpalveluksissa. Rauhalliselle Purmoselle ominainen piirre oli muitten ihmisten arvostaminen ja tasapuolinen kohteleminen. Hänen vakaata luonnettaan on kuvattu sanonnalla ”siinä on mies, joka ei viere eikä murene”.
Sangen vaatimatonta elämää poikamiehenä elänyt Purmonen eli korkeaan 87 vuoden ikään, ja hänet on haudattu Sonkajanrannan hautausmaalle. Hautapaikastaan Purmonen oli esittänyt toiveen, että hänen viimeinen leposijansa olisi hänen lapsesta asti ahkerasti kulkemansa vanhan koulu- ja kirkkopolun varrella.
Musikaalinen Airio
Sonkajanrannan kirkon isännöitsijän tehtävää on jonkin aikaa hoitanut taitavasta kirkonkellojen soitosta ja voivakkojen tekemisestä tunnettu Feodor Airio, jonka suku on alunperin ollut Hömötin Karhapäitä. Osa heistä oli muuttanut sukunimensä Airioksi tai Suvisaloksi Johannes Karhapäähän liitettyjen ikävien asioiden vuoksi.
Tilattomaan väestöön kuulunut Airion perhe on aikanaan asunut pitkään Sonkajanrannan ensimmäisellä kirkkotuvalla, joka purettiin ränsistymisen vuoksi 1950-luvulla. Myöhemminkin kirkon lähellä asuneen ja lahjakkaana musiikkimiehenä muistetun ”Veta” Airion soitosta ovat nauttineet muun muassa seurakunnan leiriläiset Sonkajanrannan kirkonmäellä kesäleiri-iltoina 1950- ja 1960-luvuilla. Airio on soittanut rakentamaansa kannelta ja kirkonkelloilla jopa pieniä kansansävelmiä. Hän on ollut täysin itseoppinut ja soittanut korvakuulolta, mutta hyvin tarkasti ja oikein.
Harviolainen Aleksi Volotinen puolestaan on ollut kirkon isännöitsijänä 1950-luvun alussa. Volotinen on ollut yksi Johannes Karhapään tukijoista ja sukulainen Johanneksen äidin puolelta, ja hän löytyy kirkon vihkimiskuvastakin. Volotinen on toiminut kirkolliskokousedustajana ja pitänyt pyhäkoulua.
Vakaumuksen mies Huurinainen
Ensimmäinen ja hyvin pitkäaikainen Sonkajanrannan kirkon isännöitsijä on ollut Johannes Karhapään kuoleman jälkeen aloittanut ja yli 30 vuotta tehtävää hoitanut hömöttiläinen Dimitri Huurinainen. Kirkon valmistumisen (v. 1915) jälkeen muutamana ensimmäisenä vuotena sillä ei ole ollut varsinaista isännöitsijää, vaan vastaavia tehtäviä ovat hoitaneet kirkonrakennuttaja-Johannes ja hänen miespuoliset perheenjäsenensä.
Toimeliaana ja vastuuntuntoisena miehenä Dimitri Huurinainen on saanut ja ottanut hoitaakseen sekä erilaisia käytännön töitä että monenlaisten asioitten hoitamista yhteisönsä hyväksi. Esimerkiksi kirkon kahden pönttöuunin lämmittäminen edellisenä iltana tai aamuvarhaisella ennen jumalanpalveluksia on kuulunut kirkon isännän tehtäviin.
Huurinainen on tehnyt työtä ortodoksisen uskonnon aseman vahvistamiseksi kotiseudullaan yhdessä Johannes Karhapään kanssa. Karhapään kuoleman jälkeen Huurinainen on jatkanut ortodoksisuuden edistämistä Hömötin Valistuksen esimiehenä ja puheenjohtajana. Vuonna 1926 Aamun Koiton joululehdessä Aari Surakka kirjoittaa Huurinaisen olleen ”kirkon isäntä ja samalla koko seudun ortodoksisuuden liekin valppain vaalija.”
Dimitri Huurinaisen johdolla on rakennettu vuonna 1925 valmistunut alkuperäinen Sonkajanrannan kirkkotupa. Sen sijaintipaikan lähellä oleva nykyinen kirkkotupa on vihitty käyttöönsä heinäkuussa 2006.
Pyhän Marttyyri ja Tunnustaja Johannes Sonkajanrantalaisen opetus- ja valistustoimintaan keskittyvä seminaari 31.10.2025 Joensuussa ortodoksisella seminaarilla
Seura järjestää yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ja ortodoksisen seminaarin kanssa seminaaritapahtuman 31.10.2025. Paikka on ortodoksinen seminaari Joensuussa (Torikatu 41). Tapahtuma alkaa kello 12 ja kestää noin kaksi tuntia. Seminaarissa on kaksi asiantuntijaesitelmää (Matti Pussinen ja Ismo Björn), vapaa yleisökeskustelu sekä muuta ohjelmaa. Tapahtuman jälkeen on omakustanteinen ruokailu (hinta 7,50 euroa) seminaarilla kello 15. Sen jälkeen on mahdollisuus tutustua ortodoksisessa kulttuurikeskuksessa näyttelyyn: Karjalan valistajia ja pyhiä – useiden ikonimaalarien yhteisnäyttely.
Ruokailun ja levon jälkeen on tilaisuus siirtyä seminaarin kirkkoon kokoöiseen (kesto noin 3–3,5 tuntia) Karjalan valistajien juhlan palvelukseen, joka alkaa kello 17.
Joensuun ulkopuolelta (esimerkiksi Tuupovaarasta ja Ilomantsista) tulevien toivotaan sopivan yhteiskuljetuksesta tilaisuuteen, jotta myös autottomat voisivat tulla seminaariin.
Seminaariin ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon.
Ristisaatto 12.7.2025
Johannes Sonkajanrantalaisen ristisaatto järjestettiin 12.7.2025 Sonkajanrannalla. Videokooste ristisaatosta on katsottavissa seuran YouTube-kanavalla sekä tämän sivuston Dokumentit-osiossa.
Pyhän Hannan kirkolla vietettiin talkoopäivää 29.6.2025
Talkooporukka siisti Pyhän Hannan kirkon tiloja sunnuntaina 29.6.2025 ennen Johanneksen akatistosta.
Kuvissa: Liisa Mustonen, Lauri (Lassi) Karhapää ja Heikki Karhapää. Tuohusalustaa putsaamassa Jorma Karhapää, Matti Tolvanen ja Lauri Karhapää. Satu Jeskanen imurihommissa ja Toivo (Topi) Karhapää lattialastan kanssa menossa ikonostaasiin. Heimo Lyhykäinen kirkon isäntä, putsaa yksin.
Kanonisoinnin vuosipäivän juhla 13.7.2025
Johanneksen kanonisointia juhlitaan vuosipäivänä 13.7.2025. Silloin on liturgia ja akatistos Pyhän Hannan kirkossa kello 10. Seurakunta on järjestänyt linja-autokuljetuksen liturgiaan. Kuljetuksesta on tietoa Joensuun ortodoksisen seurakunnan internet-sivuilla. Juhlaan kuuluu olennaisena osana ristisaatto 12.7. Pyhän Hannan Kirkolta Johanneksen kotitilan paikalle Nissilänvaaralle. Ristisaatto alkaa kello 12 ja se tehdään kävellen, mutta järjestäjät tarjoavat tarvittaessa autokyytiä niille, joilla on vaikeuksia kävellä. Ristisaaton jälkeen on ehtoopalvelus kirkossa. Seura ja seurakunta kutsuvat Sinua mukaan juhlaan.
Ristisaatto tallennetaan äänenä ja kuvana (ammattivoimin) ja tallenteesta otetaan täsmäotos seuran sivuille.
Pyhän Marttyyri ja Tunnustaja Johannes Sonkajanrantalaisen opetus- ja valistustoimintaan keskittyvä seminaari 31.10.2025
Seura järjestää yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ja ortodoksisen seminaarin kanssa seminaaritapahtuman 31.10.2025. Paikka on ortodoksinen seminaari Joensuussa. Tapahtuma alkaa kello 13 ja kestää noin neljä tuntia. Seminaarissa on kaksi asiantuntijaesitelmää sekä lauluesityksiä ja muitakin esityksiä. Tapahtuman jälkeen on tilaisuus siirtyä seminaarin kirkkoon kokoöiseen (ei toki kestä koko yötä), Karjalan valistajien juhlan palvelukseen.
Tapahtumasta tulee seuran sivuille ja mediaan lisätietoa elokuussa.
Ilomantsin ja Tuupovaaran alueelta pyritään järjestämään kuljetus Joensuuhun.
Lähde päiväretkelle Kuopioon!
Pyhän Johannes Sonkajanrantalaisen seura järjestää päiväretken Kuopioon torstaina 13.6.2024. Retken pääkohteena on ortodoksinen kirkkomuseo Riisa. Museokäynnin jälkeen on mahdollista virkistäytyä Kuntolaakson uimahallissa, tutustua Kuopioon omatoimisesti ja nauttia Kuopio Tanssii ja soi -festivaalin tarjonnasta.
Retki on omakustanteinen, lukuunottamatta seuran kustantamaa linja-autokyytiä. Ilmoittautumiset ja ruoka-ainerajoitukset 31.5. mennessä ilmoitetaan seuran puheenjohtajalle Matti Tolvaselle: matti.tolvanen@uef.fi, puh. 050 550 8092.

Seuran vuosikokous järjestetään 28.4.2024
Pyhän Johannes Sonkajanrantalaisen Seura ry:n vuosikokous pidetään sunnuntaina 28.4.2024 alkaen kello 12:00 Sonkajanrannalla Kirkkotuvassa (Kirkkotuvantie). Asialistalla ovat sääntömääräiset vuosikokousasiat (yhdistyksen sääntöjen 10 §:ssä mainitut asiat). Kokoukseen voivat osallistua seuran jäsenmaksun maksaneet jäsenet.
Johannes Sonkajanrantalainen esillä Suomen Ortodoksisen kirkkomuseon näyttelyssä
Suomen Ortodoksisen kirkkomuseon Riisan näyttelyssä Lohduttajia, opettajia ja marttyyreja tuodaan esille pyhiä henkilöitä, jotka vaikuttivat 1900-luvun Suomessa. Pyhät tulivat eri lähtökohdista ja kukin eli oman näköisensä elämän.
Näyttelyssä esille pääsevät ensimmäiset suomalaiset pyhät, mukaan lukien Johannes Sonkajanrantalainen.
Näyttely on auki 1.3.2024-28.12.2024.
Lisää tietoa näyttelystä:
Tue seuraa ja lahjoita pienkeräykseen!
Pyhän Johannes Sonkajanrantalaisen seura ry järjestää pienkeräyksen (RA/2023/1077) ajalla 2.10.2023-1.1.2024. Keräyksen ensisijaisena tarkoituksena on kerätä varoja Sonkajanrannalla sijaitsevan Pyhän Hannan kirkon ikonostaasin kunnostukseen yhteistyössä Joensuun ortodoksisen seurakunnan kanssa. Pyhän Hannan kirkko on käytännössä Johannes Karhapään perustama ja ortodoksisen kirkon pyhänä hänen kotikirkkonsa. Kirkko on Museoviraston määrittelemä suojeluskohde kulttuuriarvonsa takia.
Keräyksellä kerätään varoja myös Johannes Karhapään toimintaa esittelevän näyttelyn järjestämiseen Joensuussa ja muilla paikkakunnilla Suomessa. Näyttelyn tarkoituksena on lisätä tietämystä Johanneksen elämästä ja työstä.
Lahjoituksia vastaanotetaan tilille: FI44 5047 0720 0615 00

Ristisaatto järjestettiin 12.7.2023 Sonkajanrannalla
Kuvia ristisaatosta:






Ristisaatto 12.7.2023 Sonkajanrannalla
Ristisaatto järjestettään 12.7.2023 kello 12 alkaen Pyhän Hannan kirkolta Johanneksen kotipaikalle. Ristisaatto tehdään kävellen, noin 3 kilometriä suuntaansa. Seura huolehtii juomahuollosta ristisaaton aikana. Tarvittaessa avustamme autokyydillä niitä, jotka eivät voi koko matkaa kävellä.
Tiedote: Johanneksen kanonisoinnin vuosijuhla 12.-13.7.2022 Sonkajanrannalla
12.7. kello 12 ristisaatto Pyhän Hannan kirkolta Johanneksen kotipaikalle. Ristisaatto tehdään kävellen, noin 3 kilometriä suuntaansa. Seura huolehtii juomahuollosta ristisaaton aikana. Tarvittaessa avustamme autokyydillä niitä, jotka eivät voi koko matkaa kävellä.
Ristisaaton jälkeen seura tarjoaa pientä välipalaa kirkkotuvalla.
Kello 18 on ehtoopalvelus kirkossa.
13.7. kello 9 on aamupalvelus ja liturgia Pyhän Hannan kirkossa. Palveluksen jälkeen kahvitarjoulu.
Pyhän Hannan kirkko on avoinna heinäkuussa perjantaisin-sunnuntaisin kello 12-18, kirkossa on opas.
TIEDOTE LADATTAVISSA PDF-MUODOSSA:
19.12.2020
Puheenjohtajan joulutervehdys
Arvoisat seuran jäsenet (nykyiset ja tulevat)!
Vuosi 2020 on ollut seuran järjestäytymisen aikaa. Seuran jäsenmäärä on nyt 65. Seura on rekisteröity yhdistysrekisteriin ja muutkin yhdistyksen perustamiseen liittyvät viralliset toimet on suoritettu. Kuten olette havainneet, seuralle on avattu kotisivut.
Korona-aika on rajoittanut seuran toimintaa. Kuitenkin Isä Vesa Takalan painattama Akatistos-vihkonen on saatu joulukuussa myyntiin. Tulevana vuonna on tarkoitus järjestää ainakin ristisaatto Johanneksen kotimaisemissa, järjestää ristisaaton ohessa ja muutoinkin tietoiskuja Johanneksen toiminnasta ja ortodoksisuudesta, järjestää kirkkotuvassa näyttely ja pitää mahdollisuuksien mukaan (seurakunnan luvalla) Pyhän Hannan kirkkoa avoinna pyhiinvaeltajille ja muille kirkosta kiinnostuneille ainakin kesän lomakauden aikana. Samalla pyrimme järjestämään kahvitarjoilua kirkkotupaan. Johanneksen merkkipäiviä luonnollisesti juhlimme osana seurakuntaa. Seuralla on pidemmällekin meneviä suunnitelmia toiminnan laajentamiseksi ja harkinnassa on rahankeräyksen järjestäminen seuralle jo tulevana vuonna.
Nyt on kuitenkin joulujuhlan ja rauhoittumisen aika. Toivotan kaikille tämän viestin lukijoille rauhallista ja Turusta julistettavaa joulurauhaa mukaillen ”armorikasta Vapahtajamme syntymäjuhlaa”. Kristus syntyy – kiittäkää!
Matti Tolvanen
seuran puheenjohtaja




